Miracle on the track!

Eilen tapahtui Jämsän illassa itselleni jotain vähintäänkin ihmeellistä. Lähdin juoksemaan kestävyyskarnevaalien 10000m:n kilpailua yhdessä parinkymmenen muun juoksijan kanssa, tavoitteenani rikkoa oma ennätykseni 30.54,25. Totta tosiaan se ennätys kyllä sieltä tuli, kun ylitin maaliviivan ajassa 30.02,64. Ennätys parani siis kokonaiset 52 sekuntia. Kuten ostoskanavalla on tapana sanoa: Eikä siinä vielä kaikki. Tulos alitti myös 18 sekunnilla Tampereen alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuiden tulosrajan. Rajan, jonka haaveilemisesta olin jo tyysti luopunut keväisen ristiluun rasitusmurtuman jäljiltä. Tunne maalissa oli kieltämättä varsin epätodellinen, sillä en todellakaan uskonut mihinkään tämänlaiseen tulokseen.

Olosuhteet juoksuun olivat lähes täydelliset: lämpöä noin parikymmentä astetta, aurinko pilvessä sekä tuuli oli lähes tyyni. Tarkoituksena kisaan oli vain lähteä seurailemaan juoksun jänistä Lewis Koriria ja seuratoveri Oskari Pennasta. Vauhdiksi oli tilattu n. 73 sekunnin kierroksia, joka johtaisi hieman alle 30.30:een johtavaan loppuaikaan. Tässä vauhdissa olisi sitten tarkoitus roikkua mahdollisimman pitkään ja sinnitellä loppuun asti jonkinlaisessa vauhdissa.

Lähtölaukauksen jälkeen lähdimmekin kolmen porukassa vetämään joukkoa. Kierrokset tuntuivat kuitenkin alkavan painua suunniteltua sekunnin-pari kovempaa ja kaikesta huolimatta juoksu tuntui erittäin hyvältä ja helpolta. Puolimatkaan tultiinkin n. aikaan 15.07 ja silloin alkoi mieleen hiipiä ajatus siitä, että tästähän saattaa tulla vielä hemmetin hyvä aika, jos nyt vaan jaksaa loppuun asti painaa. Vitosen jälkeen Oskari alkoi myös jäämään, joten otin paikkani Lewisin peesissä. Siinä sitten vaan jatkoin Lewisin perässä roikkumista, eikä vauhtikaan hirveän pahasti päässyt putoamaan.

Alunperin Lewisin piti juosta vain kahdeksaan kilometriin asti, mutta lopulta hän juoksi loppuun asti ja hyvä niin, sillä kiriapu lopussa oli tarpeen! Loppu tuli myös itseltäni hyvin ja viimeisen tonnin sain puristettua 2.52:een ja näin oli ennätys sekä EM-raja tosiasia. Maalissa päällimmäisenä tunteena oli tosiaan suoranainen ihmetys siitä miten tässä näin nyt kävi. En todellakaan uskonut mihinkään tällaiseen tässä vaiheessa kautta. Ajatuksena on ollut, että tuon 30.20 olisi voinut juosta ehkä joskus loppukaudesta esim. Kalevan Kisoissa, mutta se, että tuollainen aika tuli jo nyt, oli valtava yllätys! Vaikeaa on ollut viimeiset vajaa pari vuotta ja usko on ollut koetuksella useammankin kerran. Aina sitä on vaan kuitenkin jaksanut yrittää uudelleen ja uudelleen. Sen vain sanon, että tälläisiä hetkiä ja fiiliksiä varten on kannattanut jaksaa taistella tuulimyllyjä vastaan.

Nyt sitten alkaa valmistautuminen Tampereen koitokseen, joka tuleekin vastaan nopeasti. Nimittäin 10000m juostaan Tampereella jo torstaina 11.7. eli n. 1.5 viikon kuluttua. Kerta tässä nyt on sinne päästy, niin sinne lähdetään sitten tappelemaan myös kunnon sijoituksista, eikä vain katselemaan arvokisameininkiä. Arvokisajuoksut ovat aina oma tapauksensa ja yllätyksiä voi aina tapahtua. Euroopan U-23 tilastossa minun aikani oikeuttaa sijalle 21. ja kun yleinen taso ei nyt aivan valtaisan kova ole, niin lähden kisoihin rennolla taistelumielellä ottamaan hyviä päänahkoja!

Tässä välissä on kuitenkin luvassa vielä toisetkin kotikisat, eli SM-viestit, jotka juostaan kotimaisemissa Joensuussa. Siellä Joensuun Katajan joukkue on mukana 4x1500m viestissä ja lähdemme taistelemaan tosissamme mitaleista. Kisa toimii samalla erittäin hyvänä valmistavana harjoituksena EM-starttia varten, ainakin viestikisa ennen Jämsää toimi oikein mainiosti. Tästä on taas entistä mukavampi jatkaa kesää eteenpäin!

 

 

3 thoughts on “Miracle on the track!

  1. Onneksi olkoon hienosta juoksusta!:) Lämmittää mieltä kun joku onnistuu hienosti vaikeuksista huolimatta.

    1. Kiitoksia! Tosiaan ihan mukava, että tulee välillä jotain positiivistakin kaikkien vaikeuksien jälkeen. 🙂

      -Arttu

  2. Joo, kyllä näin lajia seuraavallekin tuli yllätyksenä tuo hieno aika, ja hauskaa että se oli yllätys myös itse juoksijalle.
    Kun jos on pientä murtumanpoikasta ollut keväällä, niin yleensä ei kovin korkealla ole odotukset kesään. Lienee syytä uskoa että tuo hyvä kympin kunto lupaa parempia aikoja myös muille matkoille. Ja tottakai hyvä homma että pääset EM-kisoihin.
    Kunhan kympin aika alkaa kakkosella, niin sillon on kyllä oikeesti kovasta juoksijasta kyse!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.