Keskikesän kisailuja

Posted

kuvaVenäjän Superliiga-reissun jälkeen on jälleen ehtinyt tapahtumaan. Suunnitelmana on ollut harjoitella vielä kohtuullisen kovaa, mutta samalla käydä juoksemassa muutama alimatkan kilpailu. Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna vuorossa oli Jämsän kestävyysjuoksukarnevaalien 1500 metriä. Tuloksena sieltä oli aika 3.53,80 ja kolmas sija. Aika on toiseksi paras tulokseni sillä matkalla, mutta kovempaakin toki olisi voinut mennä. Juoksussa oli hieman vielä diesel-vaihde päällä, ja irtiotto oli kaukana parhaasta.

Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna oli taas aika SM-viestien, jotka järjestettiin Seinäjoella. Tänä vuonna Katajalta oli laittaa joukkue sekä 4×800 että 4×1500 metrille. Viestiviikonloppu meni meiltä mainiosti. Ensin lauantaina otimme 4x800m:ltä sen mitä oli otettavissa, eli pronssisen mitalin. Voiton nappasi IK Falken ja hopealle juoki Turun Urheiluliitto. Kasilla olin melko vieraalla maaperällä, sillä viimeksi olen sitä matkaa kisoissa juossut vuonna 2010! Oma osuusaikani oli tässä ”pyrähdysessä” kisajärjestäjien ajanoton mukaan 1.56,4. Jouduin juoksemaan oman pätkäni melkolailla omalla vedolla, sillä kärkikaksikko oli jo irti, ja seuraavat joukkueet lähtivät matkaan hieman meidän perässä. Tosin hyvän osuuden juossut Kurikan Ryhdin Raittinen kerkesi vielä loppusuoralla meikäläisen ohittamaan. Joukkueestamme kaikki suoriutuivat tasolleen ja se takasi meille pronssisen mitalin.

4×1500 metrille lähdimme vain ja ainoastaan mestaruus mielessä. Seuralla ei ollut vielä yhtään  kultaista mitalia SM-viesteistä, joten nyt olisi korkea aika korjata tuo tilanne. Viestin alku meni hienosti, kun Jukka toi meidät ensimmäisenä ykkösosuudelta vaihtoon ja Oskari piti meidän asemat kärkiporukassa toisella pätkällä. Lähdin viemään kapulaamme kolmososuudella. Alku oli terävä lähtiessäni saavuttamaan pienen kaulan tehneitä Lahtea ja Turkua. Ensimmäinen kierros taisikin livahtaa 58,5 sekuntiin. Tällä vauhdilla alkoi myös IK Falkenin Bergdahl jäämään, joka lähti samaan aikaan liikkeelle. Sain kärkikaksikon kiinni puolen matkan jälkeen ja jäin hetkeksi keräämään happea. Kierros ennen vaihtoa yritin kiristää vauhtia, mutta Lahden Marttinen pystyi vielä vastaamaan tähän. Lopulta tulimme vaihtoon järjestyksessä Lahti, Joensuu, Turku. Osuusaikani oli 3.53,4, eli se meni melko samoihin kuin Jämsässä, tosin erilaisella vauhdinjaolla. Juoksu tuntui kuitenkin kaikinpuolin paremmalta kuin karnevaaleilla. Jännittävällä ankkuriosuudella Jari hoiti homman hienosti kotiin, ja näin oli aika mestaruusjuhlien! Viimeisinä vuosina olemme joutuneet tyytymään himmeimpiin mitaleihin (2xhopea, 1xpronssi), mutta vihdoinkin nyt saimme himoitun mestaruuden. Tähän edesauttavana tekijänä varmasti on ollut kovimpien kilpailijoiden heikentyminen erinäisistä syistä, mutta se kuuluu oma osanaan viestijuoksemiseen, eikä todellakaan himmennä meidän mestaruuden arvoa.

Viestien jälkeen seuraavat vajaa pari viikkoa menivät treenaillen kohti edessä häämöttäviä Oxfordin sekä Joensuun vitosia. Juoksemista on hiukan vaikeuttanut heinäallergia, joka on pistänyt etenkin hengityksen sekaisin. Yleensä juuri nämä heinäkuun pari ensimmäistä viikkoa ovat olleet minulle vaikeinta aikaa allergian suhteen. Harjoituksissa ei ole ollut paras mahdollinen tuntuma, mutta sekin on mennyt viime aikoina parempaan suuntaan.

Nyt viikonloppuna oli sitten vuorossa Oxford. Kilpailu oli osa mainiota British Milers Clubin GP-sarjaa, joissa juostaan pelkkiä keski- ja pitkän matkan lähtöjä. Minulle tämä oli ensimmäinen kerta kyseisen sarjan kilpailuissa, mutta ei varmasti viimeinen. Tapahtumapaikkana toimi Roger Bannister Running Track, jossa nimikkohenkilö juoksi ensimmäisenä ihmisenä mailin alle neljän minuutin vuonna 1954. Kilpailuissa oli tällä kertaa tarjolla 800, 1500, maili sekä 5000m. Esimerkiksi miespuolisten kasilla juostiin peräti kymmenen erää! Miesten vitonen ei tänä vuonna Oxfordissa lähtölistojenkaan perusteella luvannut mitään maailmanluokan vauhtia, mutta toisaalta se olisi juuri sopivaa minulle. Kilpailuissa on luonnollisesti jokaiselle matkalle jänis, ja miesten 5000m:n A-erässä tavoitevauhdiksi oli asetettu 67 sekunnin kierrokset. Tuo johtaisi juuri 14 minuuttin loppuaikaan, jonka olin asettanut lähtökohtaisesti tavoitteekseni.

Keli Oxfordissa oli suht mukava, lämpöä oli parisenkymmentä astetta ja tuuli puhalteli jonkin verran, ei kuitenkaan kovinkaan häiritsevästi. Lähtölaukauksen jälkeen otin paikkani jäniksen ja yhden brittijuoksijan takana kolmantena. Matkaan lähdimme aikatavoitteen mukaisesti, ja ensimmäinen tonni meni juuri 2.48:aan. Vauhditttaja teki erinomaista työtä ja piti vauhdin tasaisena. Reiluun kahteen kilometriin asti pysyin jäniksen mukana, mutta sitten alkoi meno jo hieman takuta. Samalla päästin muutaman juoksijan ohitseni. Kolmeen kilometriin tulin ajassa 8.30 ja olin tässä vaiheessa jonkin metrin kärkijoukon takana. Fiilis ei ollut tässä vaiheessa mikään erityisen hyvä. Onneksi takana tullut kaksikko saavutti minut, ja hetken heille vedettyäni sain myös itse hieman apua.

Kärkijoukollekaan ei meno täysin maistunut, sillä ero heihin ei aivan mahdottomiin kasvanut loppua kohden. Valitettavasti itsekään en pystynyt sen kummemmin vauhtia loppua kohden kiristämään, joten heidän saavuttaminen uudelleen kävi toivottamaksi. Tosin toisen juoksijan tuosta meidän kakkosporukasta pystyin lopussa sentään kukistamaan. Loppuaika 14.16,45 ja kuudes tila ei suuria ilonpurskahduksia saanut aikaan. Fiilis ja juoksutuntuma ennen kisaa oli kuitenkin varsin hyvä, ja niiden perusteella odotin parempaa aikaa. Ehkä harjoittelua hieman vaikeuttaneilla allergioireilla voi olla jotain vaikutusta suoritukseen, mutta turhan niiden taakse ainakaan on kätkeytyä.

Tässä vaiheessa voi jo sanoa, että maalis-huhtikuussa olleen juoksutauon vaikutukset näkyvät yllättävän pitkälle. Juoksu ei ole lähtenyt kulkemaan täysin halutulla tavalla, eikä kesällä ole ennätyksillä toistaiseksi mälläilty. Onneksi kausi on pitkä ja tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti, kuten kävi viime kesänä. Pitää yrittää myös nauttia siitä, että paikat ovat pysyneet hyvässä kunnossa ja niiden kanssa tarvitse isosti taistella. Seuraavaksi on vuorossa Joensuun Eliittikisat ensi torstaina ja matkana jälleen 5000 metriä. Kotiyleisön edessä viime vuonna tuli nappionnistuminen tonnivitosella, joten miksei sitten tänä vuonna vitosella. Juoksussa vauhtia ainakin piisaa, ja kiitos valmentaja/kisojen urheilijakoordinaattori Tuomon, on kisaan saatu sopivan tasoisia ulkomaalaisia kilpailijoita. Toivottavasti pystyisin Joensuussa hyvään ja tasapainoiseen suoritukseen, tällöin ennätys on varmasti vaarassa.

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.